Eilinen ei ihan mennyt sitten nappiin. Intouduin herkuttelemaan neekerin suukoilla iltapäiväkahvilla. Noh.. aina ei onnistu! ei edes joka kerta.. yleensä kyllä ei ikinä...

Tämä päiväkin oli melkein hyvä.. siis tähän mennessä, kun jäljellä on vielä iltapala. Lounaalla tein heräteostoksena kaupasta Ben's & Jerry'sin Wich jäätelön.. suussasulavaa vaniljajäätelöä jossa on päällä kaksi pehmeää keksiä. Yhdessä sellaisessa on noin 350 kcal, joten ihan kiitettävästi tuli jälkiruokakaloreita sitten. Sentään maltoin olla syömättä kokonaan. Joskin loppu puolikas kummittelee nyt pakkasessa ja huhuilee sieltä syöjätärtään...

Urheilupäivänä ihan mukava. Kuntosalia, pilatesta, jumppaa... yhteensä melkein kolmen tunnin treenit tänään. Saanen anteeksi herkutteluni...

Lounaskin meni ihan hienosti. Kerrankin osasin tehdä annoskokoni sen suuruiseksi, ettei mahanahka venynyt ja paukkunut ruokailun jälkeen. Kunpa vain osaisin huomennakin... nämä on enneminkin vahinkoja tällaiset tilanteet... .

Olen vahvasti tunnesyöjä. Ja siksi elämäni onkin pääosin perseestä, koska en anna itselleni lupaa herkutella murto-osakaan siitä, mitä mieli tekisi. Kun olen iloinen, minun tekee mieli syödä, kun olen surullinen,vihainen, pettynyt, yksinäinen, jännittynyt, stressaantunut.. ihan mitä vain.. minun vain tekee mieli syödä. Ajattelen syömistä vähintään 75 % hereilläoloajastani ja joskus näen jopa unta siitä, että syön. Yritän pitää fyysisen olemukseni terveellisissä mitoissa, ja "juoksukuntoisena". Ja jos antaisin jokaiselle tahdolleni syödä periksi, se tuskin onnistuisi. Joten olen ankara itselleni syömisen suhteen. Ja sen seurauksena poden usein myös huonoa  omaa tuntoa siitä, että herkuttelin... vaikka en ylittäisikään päivittäistä kalorisaantisuositusta sinä silloisena päivänä.

Iltapalaksi puuroa ja soppaa, ruisleipää ja vissyvettä. Kunnon hyviä hiilareita - pläjäys, että huomenna jaksaa taas kiusata itseään.